Metsähoitoa

Metsää pitää hoitaa.
Mutta kun metsä hoitaa, niin se on jotain niin suurta ja pysäyttävää ja merkityksellistä,
että sen kokemuksen äärellä hiljenee.

Tätä metsähoitoa sain monen päivän ajan Lieksassa isän perintömetsässä.
Vanhan kilpikaarnaisen männyn viisaus, jota pyysin itselleni...

Olin sitä odottanut. Metsähoitoa.

Tämä kulunut raskas vuosi on ollut voimia kuluttava ja olen sen voimien vähenemisen tiedostanut...

Mutta nämä päivät ja yöt antoivat niin paljon voimia, että näillä jaksan taas.

Kun saa vain olla ja kuunnella, mitä metsä puhuu...
Istua alas puun juureen ja ottaa vastaan, mitä on vailla.

Hiljaisuus puhuu ja täyttää jokaisen mielen sopukan.

Metsässä on monta lempipaikkaa ja uusiakin löytyy.
Tässä pidin sadetta ja halusin jäädä siihen...
Mutta jäi sinne yhdet itkut, kuusen juurelle.

Niin yksinkertaista elämää, että siinä on kaikki.
Pieniä työhommia, polttopuitten sahaamista ja pilkkomista,
joten moottorisahan pärinää ja kirveen paukuttelua kuului myös.

Siskovoimaa yhteensä kolmen siskon ja yhden siskontyttären voimin.
Yhteistä tekemistä. Hiljaa miettien ja puhua pälpättäen.

Hyvät unet vanhassa hirsimökissä. Kynttilänvalossa tunnelmoiden.

Saunomiset jokaisena iltana ja saunomisen välillä jääkylmässä purovedessä kastautumiset.

Nin parasta kehon ja sielun hoitamista...

Puolukankeruuta ja kiroilua hemmetin hirvikärpästen, itikoitten, polttiaisten ja mäkäräisten kanssa...

Luonnon kauneuden kokemista.
Voi, elämä.
Kyllä mie taas jaksan...