Ystäväkälyilyt

Meillä on kolmen ystäväkälyn kanssa pidetty monena vuotena ystäväkälypäiviä.
Mennään johonkin, ollaan jossain, käydään ja tutustutaan erilaisiin kohteisiin.
Vietetään aikaa yhdessä.
Nyt olimme yhden yönseudun Pulsan Asemalla, sen jälkeen tutustuimme Lappeenrantaan ja Imatraan, jossa yövyimme Valtionhotellissa.
Ja lopuksi vein heidät metsään; hengittelemään minun oman metsän puita ja tunnelmaa...

Jokaisella oli omat pienet nallet mukana. Osku, Valo ja Tiu.
Eihän se ole mikään reissu, ellei nalleja ole mukana!
Samanlaisissa matkalaukuissaan!

Tällä kertaa mukana oli myös paljon ikävän ja surun tunteita.
Kyllä naurettiinkin ja aamulla aina päätimme, että tänään on enemmän naurua, kuin itkua...
Mutta tunteet olivat pinnassa ja itku herkässä.
Meitä oli kaksi tuoretta leskeä ja yksi kokonainen ihminen... karjalaiset itkijänaiset!
Puolisoni kaksoisveli oli kuollut vain muutamaa viikkoa aiemmin, kuin minun puoliso.
Identtiset kaksoset kulkivat elämän ja sairaudet rinta-rinnan, syntymästä alkaen.
Mutta elämässä eteenpäin, askel kerrallaan.

Pulsan Asemalla yövyimme viehättävässä Veturinkuljettajan talossa.
Niin kaunista, vanhaa ja tunnelmallista.

Talo oli täynnä kauneutta ja viehättäviä yksityiskohtia.

Saimme saunoakin illan pimeydessä.

Pulsan Asema on kulttuurikohde. Suosittelen tutustumaan.

Aamupala oli täydellisen herkullinen!
Pulsan Aseman pihapiiri on täynnä vanhoja rakennuksia, puita ja tunnelmaa.
Halailin noin 160-vuotiasta lehtikuusta. Mykistyttävän iso ja vahva puu.