Oma maa mustikka

Kesätouhuja:
Kissan oksennusläjä matolla
sai aikaan matonpesun!
Samalla kerralla useampikin matto puhtaaksi.
Mäntysuopa, juuriharja,
painepesuri ja aurinko.
Onneksi on tullut säilytettyä
tarpeettomiksi jääneet putkilypsykoneen putket.
Ovat erinomaisia matonkuivaustelineitä!
Ja kissat, olkaat niin hyvät ja
väistäkää matot, jos yrjö uhkaa...

Tämä kuva ei liity edelliseen.
Kuopus vain leikki Haisulin kanssa...

Toinen siinä kehräsi tyytyväisenä!
On se niin pöljä kissa...

Kesässä parasta tämäkin.

Kyllä niitä mustikoita on löytynyt!
Kun vain asenne on kohdillaan;
on poimittava sen verran, kuin metsä niitä antaa.
Yksinkertaista.
Ei joka vuosi ole tarjolla huippusatoa.
Niin oikeassa ovat Metlan tutkijat olleet:
Keskinkertainen sato mustikasta tänä vuonna.

Sataa laariin?

Mustikoita siis on tänäkin kesänä löytynyt.
Lunta on ollut varvuston suojana,
ja siitä lähtien jotensakin hyvin onnistuneet
marjojen kasvuun liittyvät osatekijät.

Kerääjä on onnellinen!

Mikäs täällä on ollessa, metsän rauhassa.
Lämpöasteita noin 30,
ympärillä pörräämässä paarmoja;
eli yksin ei tarvitse olla!

Onhan se helteessä kerääminen hiukan
mukavuusalueen ulkopuolella oloa.
Mutta mitä tuosta.
Vettä riittävästi, välillä mustikoita,
joskus jopa evästä.
Kyllä niillä pärjää.
Asennetta!!

 Mehtäläinen, seuralainen...

Saskatoonit kypsyvät vähitellen,
kerralla ei voi poimia kaikkia marjoja.

Marjat ovat peukalonpään kokoisia.
Nopeita kerätä.

 Hilloa saskatoonista!