sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Kupilkan puukko

Metsässä retkeilevälle on voittamattoman
hyvät astiat Kupilkalta.
No nehän kyllä sopivat
kaikenlaiseen liikkumiseen metsän lisäksi!

Miulla on autossakin mukana omat Kupilkat.
Olimme pari vuotta sitten menossa
kuopuksen kanssa Pudasjärvelle.
Söimme siinä matkalla omenoita.
Kuopus kuori ja paloitteli miulle valmiiksi.
Kuoret olivat uutukaisella Kupilkan pikkulautasella.
Kuopuksen tarkoitus oli nakata kuoret ikkunasta ulos.
Ehdin sanoa, että älä koko lautasta...
- kun koko lautanen kuorineen jo lensi tien varteen!
Etsinnöistä huolimatta lautasta ei löydetty.
Siellä se jossain Valtimon hujakoilla makaa.

Kupilkat ovat kevyitä, kestäviä ja konepestäviä.
Materiaali siis luonnonkuitukomposiittia.
Suosittelen tutustumaan!

Kuppia ei tarvitse konjakilla höljyttää
ennen käyttöönottoa, niinkuin puista kuksaa...
Kupilkat eivät haise, eivätkä maistu puulta!

Havunvihreät Kupilkat ja Nuuti ovat aivan samaa sävyä!
Tämän syksyn uutuus on alkuperäisten
luonnonruskeitten astioitten lisäksi
havunvihreät ja karpalonpunaiset astiat.
Jokaiselle mielensä mukaan.

 Ja mikä aarre on Konstalla sylissä?

Taika- nallen valinta osui punaiseen.
Karpalonpunainen.

Kupilkan taitettava puukko.
Uutukainen.
WAU!
Ihanan jämerä puukko!

Kahvan avaaminen ja sulkeminen
kiinnittyvät magneetin avulla.
Sormia ei kannata jättää väliin...

Joko mennään?
Kaikki on nyt mukana.

Puukkoa myydään kauniissa, puisessa lahjarasiassa
taikka irrallisena kartonkisuojassa.

Kupilkan puukon innoittamana
valmistin puukko- heijastimen!
Osansa siihen innoitukseen sain kuunneltuani
Radio Suomen Levylautakuntaa, jossa vieraana oli
teuvalainen muusikko ja maanviljelijä Simo Ralli.
(Kirjoittaa muuten ihan mielettömän hyviä juttuja
Maaseudun Tulevaisuuden Kantri- liitteeseen!)
Hän muisteli edellistä vierailuaan radiossa,
kun vyöllä oli roikkunut pohojalaaset puukot
ja muut vermeet.

Kyllä miullakin kulkee aina puukko mukana.
Metsässä liikkuessani puukko on vyöllä.
Ja laukun pohjalla (ihan siellä piilossa)
on pieni puukko yleensä aina mukanani.
Saa nähdä, milloin joudun pidätetyksi
teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti