Muistoja kesäisiltä poluilta ja teiltä

Kultapiisku- puska loistaa aurinkoisena
soratien varrella.
 

Jossain Tuusniemen ja Kaavin välillä.
Varoituskyltti kertoi, että vaarallinen nousu
1 km matkalla, nousu 7%.
Sieltä ylhäältä näkyi kauas,
savolaiseen sielunmaisemaan.
Kyllä se karjalaisenkin silmille sopi!
Toiseen suuntaan ajettaessa sama varoitus,
mutta vaarallinen lasku.
En ollu ikkään ajanu niin kapiaa,
mutkaista ja mäkistä tietä!
Mutkat vaihtuivat niin tiheään,
että täysperävaunullisella rekalla
olisi varmasti kaikki liikkuvat osat olleet
eri mutkissa ja eri suuntiin!

Juuka edessä,

- ja takana Kaavi.

Arvinsalmen lossi Liperin ja Rääkkylän rajalla.
Kuljettiin tänä kesänä myös Hanhivirran lossilla
Enonkoskella.
Tämmöistäkin kyytiä vielä Suomessa saapi!

Jalakapatikassa pitkospuita pitkin.
Ne kesän parhaat patikoinnit...

Lehmät.
Tuusniemi, Rikkaveden rannalla.
Kuvattuani palasin takaisin autoon,
sanoin, että lehmänpaska haisee,
eikä edes yhtään pahalle.
Ystävät sanoivat,että kyllä se haju
tuli autoonkin...
Kuulosti jotenkin kiitokselta!

Tupsukukkia, sanottiin lapsena.
Käytettiin näitä parranajoon, likat!
Siihen saakka, kunnes partasudista kipitti
näkyville keltiäisiä...eli pieniä, viheliäisiä
muurahaisia!

Ei kannata laskea...