Leikitellen

Joulun alla sain ihanan yllätyksen.
Eräs miun nallekurssilla ollut
antoi soman laatikon "nalleperheelle".
Olo oli kuin lapsena!
Mitähän se pitäisi sisällään...

Posliinimaalausta harrastavana hän oli
maalannut pikkuruisen pienen astiaston
nalleperheen käyttöön!
Voi ihmetyksen kummatus!
Ne ovat aivan liikuttavan ihanat!
Niin pienet, miten ne on saatu
pidettyä näpeissä maalauksen ajan...

Piti ruveta heti vähän leikkimään...
Alma ja Vilma testasivat kuppeja,
- ihan sopivia heille!

Sitten pienet kahvikekkerit!
Alma ja Anna suut muikeina...
Tarjolla melkein seitsemää sorttia,
kuin emännillä ennen muinoin...

Kyllä nyt passaa!

Kun nuorimmat lapset olivat... pieniä,
meijän nallet saivat useinkin nauttia
hunaja- mehu- tai herkkuhetkistä!
Pöytä oli täynnään nalleja ja
jokainen sai vuorollaan evästä...
Taisi siitä seurata vähän turkin pesuakin!

Herkkua on siinä monenmoista!
(Suklaakakkupalaset on leikattu konvehdista,
toim. huom.)

Oi!!!
Lapsuus tulee mieleen!

Käsittämätöntä taitoa!

Nyt on nalleilla päiväkahvi- kupit!
Ei käy aika pitkäksi,
kun välillä keittelee kahveet!

Auroralle apua kahvin juonnissa...

Leikkimökin hyllyllä, katonrajassa,
on tallessa lapsuuteni ruoka- astiasto.
Sain sen kummeiltani.
Kyllä se oli suuri ja hieno aarre...
Niillä leikittiin leikkimökissä
lukemattomat kerrat!
Kai nuketkin saivat osansa herkuista.

Kovassa käytössä olivat.
Liemikulho on ilman pohjaa ja
paistivati rikki.
Että ne olivat niin ihanat!!!