Lumeton kuusimetsä

Hankiaisten aikaan, maaliskuun puolivälissä,
kuusimetsä oli jo lähes lumeton.
Eli lumet on sulaneet.

Takana on "silippu- viikko".
Käytän sitä nimitystä, kun viikko on täynnä
erilaisia tapahtumia.
Iltaisin loimusivat vielä revontulet,
mitä piti hyppiä katsomassa.

Puutarhakoulu- aikainen ystävä oli pari päivää
katkaisemassa kevättalvea luonani.
Päivitettiin elämä raiteilleen kahden vuoden ajalta.
Lähtöpäiväksi sattui hänen syntymäpäivänsä.
Yllätin lakkaisella täytekakulla heti aamutuimaan.
Ja päivä oli "onnellisuuden päivä"!

Lisäksi sattui auringonpimennys,
jota seurattiin silmät soikeina.
Mahtava luonnonilmiö.
Seuraavaa, täydellistä auringonpimennystä
tuskin olemme katsomassa...

1990 ollut täydellinen auringonpimennys
on jäänyt mieleeni erikoisesti;
toiset lähtivät katsomaan sitä aukeille paikoille,
mie jäin jalka kipsissä juuri syntyneen
vauvan ja esikoisen kanssa kotiin.
Ikkunasta seurasin, kun yöperhoset alkoivat lennellä -,
mielenkiintoinen kokemus!