Nalleystävät patikoimassa

Konsta ja Pihka ihmettelivät albiino- kanervaa.
Sitä näkee harvoin.
Kaunis.

Aurinkoa ja tuulta!
Tällä taukopaikalla tuuli niin kovasti,
että Konsta pyllähti penkiltä maahan pyöreän peppunsa kanssa...

Melkein pilvinallet.

Suo näytti taas kauniit puolensa.
Sen värisävyt ja loppukesän, hiukan syksyinen tuoksu,
täytti mielen sopukat hyvällä rauhalla.
Pitkospuilla vastaan patikoinut mies
kertoo varmasti kotiin mentyään
tavanneensa suolla kaksi karhua!
(Karhut, jotka olivat naisten kainaloissa...)

Elämänkaari,
katsos, näin se menee.
Se on kuin sateenkaari - silloin, kun sen näet.
Kaunis, harmaantunut käkkyrä,
täynnä elämän kokemusta.
Sitkeä, vahva, kierteinen kaari.
Naisen elämä.

Nimetön pitkospuukarvatoukka!

Kyllä.
Mustikoita.
Kaikki metsät täynnään!
Ohitse ei voi kulkea;
ilmaista terveysruokaa!

Ei se ole mikään retki, ellei välillä pidetä kahvitaukoa!
Muutaman tunnin patikointi luonnon keskellä
on iso lomahetki ja enempää ei tarvitse!