sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Nallekaverukset


"Kun nallea kauan rakastaa,
ei leikittele, vaan rakastaa,
silloin nallesta tulee totta.
Se on karvaton,
korva irronnut on,
perin rähjäinen ja nuhjuinen,
silti kauniina voi nähdä sen,
sillä kauneus on totta -
paitsi sille, joka ei ymmärrä
eikä totuudesta välitä."

(Margery Williams)

Jussi

Linus ja Vennu ovat siis saaneet
ihanan kodin ja hoitajan.
Espoossa niitten seurana on myös nallevanhus Pummeli,
jonka omistaja on saanut Itävallan tuliaisena
äidiltään pari- kolmevuotiaana.
Nalle on rakastettu lähes karvattomaksi
vuosikymmenten aikana.
Onko parempaa elämää nallella,
kuin kulkea saman, rakastavan ihmisen rinnalla!!

Vennu ja Linus nallevanhus Pummelin seurassa. Kuvan on ottanut nallenomistaja ja luvallansa sen saan tässä näyttää!

Miulla käy aina haikeuden häivähdys,
kun näen vanhan nallen jollakin ihmisellä-,
ja se nalle on kulkenut mukana lapsuudesta saakka...
Miulla ei ollut koskaan...

No, mie leikin nukeilla.
Ja tosi kauan!
Nuket olivat miulle hyvin rakkaita.
Ovat tallessa vieläkin.

Olli

Siskolla oli "Möllykkä"- nalle.
Ja joku toinenkin pieni nalle,
jonka mie kerran löysin leikkimökistä,
kun sisko oli jo vuosikaudet asunut muualla.
Nakkasin nallen pesukoneeseen ja pesin sen.
Kuivatin, pistin rusetin kaulaan ja vein siskolle
seuraavan kerran käydessäni!
(Eikä pesukone- pesusta tullut sille mitään haittaa.
Nykyään en kyllä uskaltaisi nakata nallea pyykkikoneeseen!
Mutta tämä oli kauan ennen miun "nalle-herätystäni"!)

Raasu ja Taavi

Jaa, mutta kahdella siskolla ei myöskään
ollut pienenä tyttönä nalleja!?
Mistähän myö jäätiin paitsi???
Tässäpä pohdinnan paikka...

Onni ja Hilima

"Nalle on kauneimmillaan,
kun se on nuhruksi hellitty.
Sille on uskottu salaisuuksia,
sitä on venytetty ja vanutettu,
viskottu ja kiskottu,
halattu ja rutistettu
ja sen vieressä on nukuttu monta vuotta.
Sen turkkiin on tarttunut paljon
mukavia muistoja."

(Kay Duggins)

Ollin sylissä lampaannahkainen Nuutti

Nämä kuvissa olevat nallevanhukset
ovat löytämiäni ja ostamiani nalleja.
Mutta ei niihin sillä tavalla tule sitä tunnesidettä,
kuin jos ne olisivat kulkeneet mukanani kauan.
Arvostan kyllä suuresti ja pidän niistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti