Viime keväästä saakka pihamaan reunalla
on kököttänyt hieno, viemärin toimintaan
liittyvä sähkökaappi.
Se hoitaa viemärisäiliön tyhjentämisen
tarpeen tullen.
Välillä siinä palaa vihreä valo.
(Silloin on pumppaus käynnissä.)
Joskus taas punainen,
- silloin on kuulemma jotain ongelmia...
Kenenkään muun silmää tämä systeemi
ei ole häirinnyt, mutta minua on.
Talvella peitin näkymän metsästä tuomillani kuusilla.
Mutta ennenkuin saan istutettua jotain
monivuotista näkösuojaa, halusin peittää sen.
Etsin aitasta ja varastoista
sopivaa näköestettä tälle tekniikalle.
Lopulta löysin:
Pyykkilauta.
Tällä pyykkilaudalla ei ole tunnearvoa.
(Talon vanhat pyykkilaudat ovat paremmassa tallessa.)
Tämä pyykkilauta on kotoisin Viipurista.
Muutama vuosi sitten olin käsityöläisten matkalla
Viipuriin ja eräs tuttava oli löytänyt jostain
kirpputorilta pari pyykkilautaa.
Kun sitä löytöä ihmettelin, hän lykkäsi toisen minulle.
Otin sen kiitollisena vastaan.
Nyt se sai paikan.
Näkösuoja on siis vain pihamaalle ja taloon päin.
Takapuoli ei näy kenellekään.
Samalla peitin vanhoilla laudoilla putket.
Tähän miun kirvesnaistaidot juuri ja juuri riittävät...
(Voi taivas, kun isä näkisi tämän...)
Putki ei ole vinossa,
se vain näyttää siltä.
Tosi tyylikästä.
Viemärisäiliön vihreän kannen peitin
papan tekemällä, vanhalla perunalaatikolla.
Kunnes keksin siihenkin jotain parempaa.
Perunalaatikon päälle vanha ruosteinen
peltinen sankko, vati ja kylpyamme.
(Edelliset sukupolvet kääntyvät haudoissaan...)
Takimmaisena oleva oli lapsuudessani
lasten kylvetysammeena.
Sanoimme siitä myös "vanna" tai "soikko".
Taitavat olla murresanoja...
Jää nähtäväksi, ilmestyykö näihin vielä istutuksiakin.
Kesällä on edessä viemärikaivun jäljiltä
maan tasoittaminen ja nurmikon kylväminen.
Jos maa olisi jo talven aikaan painunut
sen, minkä aikoo painua ja nurmikosta
saisi kerralla tasaisen.
