Pääsiäistunnelmia

Metsäkauriit ilahduttavat yhä lähes päivittäin.
Syökööt vain rukiinorasta,
eiköhän siitä riitä niillekin!

Pihapiirissä.
Petrus kuvasi tämän kauniin tyttökauriin
eräänä kiireisenä lähtötohinaisena aamuna.

Arkajalkoja, mutta kuitenkin tulevat
asumusten lähelle.

Siskon asetelma.
"Sointu" kermanekka ja lautanen löytyivät
vanhan tavaran kaupasta.
Hän(kään) ei voinut vastustaa!
Talon kaapista löytyi kyllä sokerikkokin
samaa vanhaa, somaa tyyliä.
Taika-nalle ja kummitytöltä
saamani miniorkidea.

Sinivuokot eivät tiedä,
ollako vaiko eikö.
Sinistä vai punaista.

Konsta jälleen oppaana Eevertille.
Näitä ei poimita!

Ainoastaan äitienpäivänä
kimppu äidin haudalle.

Siskon uroteko.
Leikkimökin ovi oli ollut ilman ramppia
luvattoman monta vuotta.
(Vanha ramppi on tippunut kuistin alle...)
Sisko penkoi romuläjää
ja korjasi tilanteen.
Kiitos!
Nyt tietää, milloin mökki on varattu!
Kesäksi ei vielä varauksia; tervetuloa siis!

Isä nikkaroi leikkimökin 60- luvulla.
Siinä on nukuttu lukemattomat kesät.
Se on oikea tilaihme.
Sopuisasti mahtui monta tyttöä nukkumaan.
Edelleen se saa kesäisin makuupaikkaa
vailla olevat suojiinsa.
Oma rauha koivujen katveessa.

Lasten vanha Harry Potter- luuta
joutaa sivurooliin!
Onhan tuo jo aika huispaus.

Se ainut ja ihan oikea suklaamuna!
Ystävän tuliainen.
Nams.

Kaura- ruoho otti ja vanheni.
Kuopus voi napsia nyt herneenversoja suuhun,
ovat varmaankin maukkaampia kuin kaura!

Onnelliset.
Haisuli ja isäntänsä.

Toffeekin sai omistajansa
seurakseen pääsiäislomille lapsuuskotiin.

Sisko veti puoleensa kaikkia kissoja.
Viiru-vanhus etenkin oli aina sylissä.
Histamiinin avulla silittelykin sujui.
Kissaihminen.