Patvinsuolla; Suomun kierroksella

En se mie ollut!
Tämä oli tässä valmiina.
Ja siihen se myös jäi, vaikka Konstan tekikin mieli hujauttaa...

Ensikäynti Suomujärven rantamaisemissa.
Hiekkarantaa riitti!
Ja ikihonkia. Sekä eläviä, että keloutuneita.
Patvinsuon kansallispuiston alueella on monia, eripituisia patikointireittejä.
Tyttären kanssa kuljettiin pätkä Suomun kierrosta,
kun odottelimme yösateen kasteleman puolukkametsän kuivumista.
Uskomattoman kauniit maisemat.
Ja maasto sitä tasaista mäntykangasta, välillä pitkospuita.

Oi ja voi!
Mitä kaikkea nämä männyt ovatkaan nähneet!

Ujot, pienet.

Metsähallituksen Suomun kämpän emäntä, Villiemäntä- yrityksen yrittäjä Tuula kertoi,
että asiakkaat ovat nähneet karhuja.
Lähimmillään viidentoista metrin päästä pari viikkoa sitten.
Meillä oli oma karhu mukana!

Anna mie vähän huilaan...

Suomujärven rantaa.
Vetää täydet pisteet maisemallaan ja tunnelmallaan!
Miulle riittää kyllä nämä männyt!

Karsikkomännyn kertomaa.

Poimitaanko näitä?

Uimaan?
Päivä oli pilvinen, mutta ei se maiseman komeutta himmentänyt.

Katsottavaa ja koettavaa riitti.

Jäkäläinen pilkahdus.

Kangasrousku.

Kaatuneet terveiset polun poikki.

Tänne palataan vielä!

Suomun kämpällä on hyvät majoitustilat, saunat ja systeemit.
Ja maisemat.

Mutta sitä sähköä ei ole!
Kuulimme mieltä hykerryttävän tarinan helsinkiläisistä liikemiehistä,
jotka putosivat taksin kyydistä maisemaan mustissa puvuissaan ja salkuissaan.
Ja ensimmäiseksi kysymys, että mistä saa virtaa lataamaan laitteet...
Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Kiitokset olivat tulleet jälkikäteen lupauksen kera,
että muistavat sen reissun aina!