Syksyn väripilkahdukset

Sain käydä poimimassa ystävän tyrnipensaista
C- vitamiinit tulevan talven varalle.
Ihania!
Muutama tyrnimarja - ja päivän annos on täytetty?
Tyrni siis kasvaa näilläkin leveysasteilla ihan tuosta vaan.
Kolme tyttöpensasta ja kruununa vieressä poikapensas;
joka pollotteli siinä marjattomana, tehtävänsä tehneenä...

Aion kokeilla tyrnipiirakkaa.
Kuopus toi viime talvena työkaverin tekemää tyrnipiirakkaa maistiaisiksi.
Kehui, että se on niin hyvää...
Kummastelin, että tyrnipiirakkaa?
Ja voi tavaton, kun se oli niiiiin hyvää!

Tämmönen perusohje:
150 g voita
1.5 dl sokeria
1 muna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
400 g tyrniä, tai vähempikin riittää
Murutaikina;
100 g voita
1 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
200 asteessa n. 30 min.
Nams!
(Terveellistä tässä on siis ne tyrnit!!!)

Myrskyn kaatama kuusi päätyi haloiksi.
Niillä saa lämmittää monta kertaa leivinuunia, kunhan kuivahtavat.
Puusta valui pihkaa; se on se maailman paras tuoksu...
Otin pihkaisimman rosopuun tupaan.
Metsän tuoksua...

Aitan päässä kukkii yksinäinen kullero!
Sillä taitaa olla ihan oma aikataulu.
Kuin silmänisku kesältä...

 Lapsuudesta tuttu tuoksuherne vedättää syyskuuta.
Äidillä kasvoi aina kuistin päädyssä "hajuhernettä".
Muistojen kukka on kasvanut tänä kesänä keskellä pihamaata;
sähköpylvään ympärille pystyttämieni risupuitten kupeessa.

Toisen sadon orvokit hyvästelevät kesää.

Sateitten viivästämänä saimme lopultakin rukiin kylvettyä.
Nyt vain toivotaan vielä lämmintä, että se ehtii oraalle ennen talvea.
Maausko.
Sitä kai tämä sitten yhä on.
Huonon syksyn ja - sadon jälkeen kylvetään uutta
ja toivotaan seuraavan kesän olevan parempi...