Kauan sitten kaatua rojahtanut kuusi oli jo kuoriutunut ja tarjosi silkinpehmeän
istuimen kulkijoille ja kuvaajille.
Kuusi oli kaatunut hienosti ja tarkasti kahden kuusen välistä alas, eikä ollut jäänyt konkeloon.
Luonto hoitaa kuusensa...
Jehkillä on hieno kesähattu, joka on löytynyt joskus markkinoilta.
Tuohityöntekijän taidonnäyte!
Jos se olisikin aina näin leppoisaa.
Päivö- myrskyn harmillisia aikaansaannoksia odottaa meidänkin metsässä.
Parikymmentä kuusta on nurin, kaatunut kokonaan juurineen, tai keskeltä katkipoikki.
Harmillista.
Työmaa odottaa, kun ne karsitaan, sahataan ja kuljetetaan sieltä pois.
Tottahan ne voisi myös jättää metsään, ötököille...
Runkomäärä ei ylitä ötökkälain määrittämää enimmäismäärää hehtaaria kohti.
Mutta poishan ne on sieltä saatava.
Polttopuuta.
No. Onneksi on vielä kesää jäljellä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti