Hyvää Vuotta 2016

Vuosi 2015 tuli täyteen mittaansa.
Se paketoitiin ja varastoitiin.
Mapitettiin viimeisetkin paperit ja kuitit.

Seiniltä kerättiin vanhentuneet kalenterit
ja vaihdettiin tilalle uudet, puhtoiset.
Valmiina mittaamaan aikaa.
Tunteja, päiviä, aikatauluja.

Myös muistot kuluneelta vuodelta
tallennetaan tiukaksi paketiksi
mielen ja sydämen kätköihin.

Sieltä niitä sitten kaivellaan ja muistellaan.
Oliko se silloin, kuka muistaa...

Muistojen sopukoista, mielen kätköistä.
Sinnehän se kaikki eletty elämä.
Tallentuu.

Tytär kysyi, teenkö mitä UudenVuodenLupauksia.
Mietin tovin.
Totesin, että tässä iässä riittänee,
kun lupaa yrittää olla parempi ihminen.
Siinäpä sitä työtä ja yrittämistä yhdelle ihmiselle.
Yhdeksi vuodeksi.
Kerrallaan.

Äitinä ja naisena kokee aina riittämättömyyttä.
Kaikkeen.
Ymmärtämiseen, tukemiseen, jaksamiseenkin.
Osaamiseen ja vaikuttamiseen.
Mutta jospa annan itselleni vapauden;
jaksan, sen minkä jaksan.
Osaan, sen, minkä osaan.
Teen sen, minkä jaksan.
Se riittäköön.
Vuoden kerrallaan.
Yhden ihmisen kokoinen lupaus.