Yhden nallevanhuksen uusi elämä

Tämmöinen nallevanhus saapui korjattavaksi.
Kaverillani on ollut tämä nalle lapsuudestaan saakka.
Ikää sillä on lähes viisikymmentä vuotta.
Jälleen yksi tapaamani nalle,
joka on rakastettu ihan puhki!!!

Korjasin nallen vuoden päätteeksi.
Nallella alkoi jatkoaika!
Tässä korjaus on vasta alullaan...
Nallella on sisällään myös äänilaite,
mutta se oli lakannut toimimasta saunareissulla...
Äänetönnä nalle jatkaa elämäänsä,
omistaja ei halunnut uutta äänilaitetta.

Uudet silmät; entiset kun hajosivat käsiin.
Uudet korvat, tassunpohjat ja kynnet.
Uusi kirsu ja ilme.
Vanhan nallen ilme!

Täytettä hellästi löysään kuonoon, polviin
ja kämmeniin.
Nyt tämä nalle voi olla seurustelemassa näkyvillä,
eikä piilossa komeron kätköissä.

Nalle on ollut alun alkaen keltaisesta viskoosista.
Väriä löytyi enää saumoista!
Korvat ompelin mohairkarvasta, joka oli väriltään
lähinnä nallen nykyistä karvaa.

Viljo kyseli nallevanhukselta, ikätoveriltaan,
miltä se korjaus tuntui.
Että josko sekin saisi vielä uuden silmän
ja kämmenet kiinni...

 Aina niillä tuntuu juttua riittävän!!

Minäpä olen valmis lähtemään kotiin
oman immeiseni tykö!
Vaikka kovin kaunis se olisikin piirongin päällä!