Lunta kainaloita myöten

Pari viikkoa sitten lunta oli
Konstan kainaloihin asti!
Silloin riitti saappaan varret, nyt voi jo tehdä tiukkaa.

Eilen pyrytti lunta koko päivän.
Kieputti, pyöritti, puhalteli vaakasuoraan ja poikittain.
Ihan liikunnan kannalta tein lumityöt kolme kertaa...
Lunta tuli aina vaan lisää.
Upsistahuijaa!
Polut metsässä ovat hävinneet.
Mutta eiköhän ne jalanjäljet sieltä taas löydy,
kun alkaa vain tepastelemaan!
Napakka pakkaskausi ohi ja mittari huutelee jo
lämpöasteita...
On tämä vaihtelevaa.

Kallioimarre kumartaa talvelle.

Talven viherrys.

Lumen puristuksessa?
Pakkasen otteessa?
Kasvin syleilyssä?
Kesää se kuitenkin jo odottaa...