Suomen luonnon päivä

Jyrävä, Kuusamo; 1971.
Äiti, isä ja mie.
Pääsimme käymään Kuusamossa, jossa kummitätini oli töissä.
Kosket ja tunturit olivat huikea kokemus nuorelle tytölle...
"Retkeilykamppeet" olivat kyläilyvaatteita,
mutta hyvinhan niillä taittui myös nähtävyydet!

Jyrävä, Kuusamo, 2016
Ystävä-patikointi Pienellä karhunkierroksella.
Ja Konsta mukana, tietysti!

Suomen luonnon päivä tänään.
Nauttikaamme!
Suomen luonto tarjoaa nautittavaa päivittäin, ympäri vuoden.
Jokaiselle halujen ja kykyjen mukaan, vähän tai paljon enemmän.

Tänään avataan virallisesti Hossan Kansallispuisto Suomussalmella.
Sinne pitää päästä joskus retkeilemään.
Nyt muistelen näitä Kuusamon patikointeja ja haaveilen uusista lähdöistä...

Ps. Anteeksi; Hossa avataankin vasta huomenna... Ovat päivän myöhässä!
Ja olkoon Suomen luonnon päivä joka päivä!

Pieni karhunpentu kielontuoksuisessa koivikossa

Tämä tässä on Peitsa, karhunpentu.
Louhi-Nallen ihan omalla kaavalla valmistettu nalle numero 1.

Tähän saakka olen valmistanut nalleja muokkaamalla valmiita nallen kaavoja.
Eri nallejen kaavoja voi yhdistellä ja muutella loputtomasti, mielin määrin.

Nyt huitaisin omalla kädellä omat nallen kaavat.
Peitsasta tuli semmoinen karhulainen.
Hoikkanen ja pitkävartaloinen.

Saapas näkkee, montako Louhi-Nallea valmistuu;
seuraavat nallet ovat jo liukuhihnalla tulollaan...

Parin sateisen päivän jälkeen paistaa taas aurinkoinen.
Työt metsässä jatkuu...
Kielon tuoksussa!
Enpä vaihtaisi tätä työpaikkaa!

12.6., Eskelin päivä

Toivottavasti loppukesä saa kiinni sen, minkä kylmä alkukesä jätti jälkeen!
Tällä hetkellä luonto näyttää oikein kesäkuiselta.
Paljon valkoisia kukkia yltympäriinsä;
kielo, metsätähti, kirsikka, tuomi, saskatoon...

Karjalaisessa oli artikkeli vanhan kansan sääennustuksista.
Kylvötyöt tuli olla tehtyinä 12.6.; Eskon päivänä.
Päivän odotettiin tuovan vielä kesän viimeisiä kylmiä kelejä:
"Eskeli on useinkin kylmä ja märkä.
Sen vuoksi pitää muistaa jättää eskelinvihko tuulikangen päälle."
Eskelinvihko oli karjalle tarkoitetut ylimääräiset heinät alkukesän
kylmiä varten ja ne oli sijoitettu ladon kurkihirren päälle
odottamaan mahdollista tarvetta."
(Heikki Tarma/Karjalainen 12.6.)
(Luin kyllä ensin, että "enkelinvihko", ja ajattelin, että onpa ihana sanonta!!)
En muista meillä varaheinistä eskelin-,  enkä enkelin- sanontaa käytetyn,
vaikka varmasti heiniä on säästelty alkukesän kylmyyteen.
Tuli mieleen "ne vanhat hyvät" heinälatoajat...

Pilvistä ja sateen uhkaa; sitä näyttää tämän päivän sää.
Mutta joka tapauksessa
Hyvää alkanutta kesäkuun viikkoa kaikille!

Toffee; seikkailija Luojan armosta

Tyttären Toffee-kissa on pitänyt majaa meillä omistajan Slovenia-vaihdon ajan.
Kuluneen viikon kissa loisti poissaolollaan.
Missäpä lie seikkaillut.
Lauantaina kotiuduttuaan se ei suostunut kertomaan yhtään mitään reissustaan.
Mustikan kokoinen punkki suupielessä.
(Punkit ovat jostain syystä nyt äärettömän ärhäköitä;
kaikille kissoille on laitettu estolääkitys, ja silti punkit ovat kiinni...)
Tämä kuvasarja on otettu ennen seikkailua.

Tervetuloa Petriina jo kotiin, täällä mie odotan!
(Ikävissäni!)

Kuoringan rannalla

Kesäkuun ensimmäinen oli tämmöinen:
Vuoroin rakeita, vettä ja räntää kovan tuulen suosiollisella avustuksella
- ja sitten taas aurinkoa!
Lämpöasteita just ja just toppatakin verran.
Kesä!

Jeremias sai piipahtaa Kuoringan rannalla haistelemassa raikkaita tuulia
ja aaltojen liplatusta rantakiviin.
Uintihommat ei kiinnostaneet...

Mutta nythän se kesä on jo tullut!
Hyvin tarkeni metsähommissa 22 asteen lämmössä.
Ja vihertääpi. Ihanasti.

Jeremias, mukeloinen jötikkä

Tämä kookas ja iso nalle (pituudeltaan n. 45 cm)
valmistui todella hitaan kaavan mukaan. Silloin nallesta tuleekin jämäkkä.
Täytettä mahtui aina vaan lisää ja lisää nallen sisään.
Mutta kesäkuun ensimmäisen päivän aamuna se oli lopultakin valmis.
Se sai nimekseen Jeremias.
(Poika kyllä sanoi, että Jeremias ei voi olla ison nallen nimi...)

Otin valmiin nallen sylihalaukseen ja sanoin sille ääneen:
Raskiikohan sinusta luopua ollenkaan...

Olen vähän heikkona juuri isoihin nalleihin...
Ehkä sen tekee se aika, joka kuluu nallen teossa;
20 tuntia tuskin riittääkään!?

Jää nähtäväksi, minne Jeremias päätyy.
Se on niin täynnä hyviä ajatuksia ja rakkautta, ettei ne lopu koskaan...

Tulossa: 100 NALLEA- näyttely

Ajatus 100 nallea- näyttelystä syntyi viime vuoden aikana,
kun Suomi alkoi täyttyä Suomi-100- suunnitelmista.
Mietin, että miekii voisin kantaa nalleni kekoon samalla teemalla.
Nalle-näyttely olisi miun kunnianosoitukseni 100- vuotiaalle Suomelle.
Käsityölle, kädentaidolle, maaseutu- yrittämiselle, nallelle ja ystävyydelle.
Vanha tunnelmallinen riihi näyttelypaikkana muistuttaa myös
edellisten sukupolvien raskaasta ja kovasta työstä.
Kevääseen saakka se oli vain ajatus, joka välillä pulpahti mieleen
ja sen saattoi helposti painaa pois.
Kukaan ei tiennyt suunnitelmistani.
Päätöksen tekoon asti ajatus ei aiheuttanut toimenpiteitä...

Mutta päätös piti jossain vaiheessa tehdä.
Deadline oli ilmoitusten jättöaika paikallislehti Kotiseutu-Uutisten kesänumeroon.
Tein päätöksen, että pidän 100 nallea- näyttelyn.
Tämä ilmoitus oli kuluneella viikolla ilmestyneessä Kesä-Kotsarissa.

Kolmisen viikkoa aikaa...
Sitten: Tervetuloa!