keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Vuoden viimeiset lumet?


Hiven valkoista ja pakkasen pintaa,
pilkahdus aurinkoa.


Jääköön auringon ja valon voima
päällimmäiseksi mieliimme
kuluneesta vuodesta.


Sen voimallahan jaksaa kohti uutta ja huomista.


Ja päivä jatkaa pituuttaan,
sen huomaa jo nyt!


Ruispelto kylpee pian kohti kevättä...


"... voi kun sulle riittäis pieni taivas..."
(Dave Lindholm)


Toivottavasti pakkaset jatkuvat.
Niin toivoo metsänomistaja,
joka odottaa hakkuita metsään.


Kuusikon harvennushakkuuta ei voi aloittaa,
ellei maa ole jäässä
ja lumi suojaamassa puitten juuria.


Toiveita on monenlaisia.
Nallet toivovat hyvää seuraa
ja mukavia päiviä.


Metsäretketkin kuuluvat toivelistalle...

maanantai 28. joulukuuta 2015

Joulukuvaelma

 Tämä kuivahtanut jäkäläkaunotar pääsi kuistille.
Jouluaattona oli muutama sentti lunta,
- siis valkoinen Joulu!
Ulkosaunasta pääsi nauttimaan lumilenkille
ja kuopus pyörähteli lumikylvyssä...

Pellon reunasta; kaunis ja tuoksuva.
Tämän vuoden kuusenhaku oli nopea täsmähaku.
Eikä ollut edes pakkasta tai lunta haittana!

 Viirun unet nallejen kera.

 Haisulille riitti jälleen laatikko,
mihin se kävi makoilemaan.

 Nuorison urakoimat piparkakkukirkko ja -talo,
sekä lahjaksi saatu pitsipallo.

 Tonttunurkkaus.

Täysikuun lisäksi kynttilöiden valoja
sisällä ja ulkona.

Nuoriso sai päähänsä viedä mummille
kissanpennun joululahjaksi.
Kuuroille korville kaikui miun epäilyt asiasta.
"Mummi on niin monta vuotta puhunu,
miten haluaisi ottaa kissan, mutta kun ukki ei taho.
Nyt ei kysytä ukilta, viedään vain!"

Hakivat kaverin kotoa luovutusikäisen pennun
ja niinpä mummi sai Joulupäivänä
rusettikaulaisen karvaisen lahjan...
Pentu on kotiutunut mummilaan hyvin.
Se oli saanut nimekseen Napu, lyhenne "nahkapussista"...
Toivottavasti kissa tuo paljon iloa ja eloa
mummin ja ukin huusholliin!

Lappeenrantalainen Maukka ja Haisuli.
Meidän talossa oli yhtäaikaa neljä kissaa.
(Ja hetken aikaa jopa viisi,
kun kissanpentua kuskattiin.)
Erinäisiä mouruamisia ja nurkanvaltauskonsertteja
on kuultu päivin, öin...

Toffee nauttii unista saunan lauteilla.

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Hyvää, metsäistä Joulua

 Konsta ja kolmannet lumet

 Hiutale nallen kuonolle

 Polku paikoillaan

Vanhat, viisaat puut kuuntelevat

Valkoista maassa, ja lisää tulee,
isoja räntärättejä

 Tuttu paikka kuusen ja männyn juurella

Tunnen, miten rauhoitun
pikkuhiljaa

 Metsähoitoa

Kaunista ja Hyvää Joulua kaikille!

tiistai 22. joulukuuta 2015

Lohduttava, kasvava kuu...



Tyynelän Tonttulan tonttu Viljami seikkaili
kaksi vuotta sitten navetan vintillä
ja katseli pakkaskukkia ikkunasta.

Oliko silloin lunta?
Pakkasta?
Narinaa tontun vetämän kelkan jalasten alla?
Vanhanaikainen talvi?
Entivanhainen Joulu?
Se ainut oikea?
Oliko?


Myönnän.
Haluan.
Pakkaskukkia ikkunaan.
Narinaa, kun lumikiteiden sakarat
särkyvät lapikkaitten alla.
Lumen painosta taipuvia oksia.
Pellonreunan talventörröttäjiä.
Jäniksenjälkiä ristiin, rastiin.
Pakkasen pauketta vanhan talon nurkissa.


Mutta eletään tätä päivää, tätä vuotta.
Näitä säitä, mitä olemme kaikki maailman ihmiset
itsellemme tilanneet.
Minäkinkö?
Olenko oikeasti?
Täällä maailman syrjällä.

Sytytän kuitenkin kynttilät.
Ja lämmitän leivinuunin.

Joulumieltä hakee meistä jokainen...

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Suomi- neito ja Ahvenenmaa

Perjantaiehtoona tuli lunta taivaan täydeltä.
Lauantaina olikin jo suvikelisuojasää ja satoi vettä.
Tyttäret tekivät lumiukkoja eli akkoja.

 Tämä uljas ja ylpeä kaunotar on Suomi-neito.

 Ja tämä pikkuinen Ahvenanmaa-mummeli.

 Ylväästi yksikätinen!

Perintöreuhka päässä.
Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä.
Ja hieno niittivyö!

Tervehdimme tulijoita.
Tervetuloa!

Näissä lämpötiloissa lumineitojen elinikä
jää lyhyeksi.
Jo illalla oli pää pudonnut.
Sanoin, että Lappi on menetetty...
Korjattunakin se vain hupenee.
Lyhyitä iloja, mutta iloja kuitenkin!

perjantai 18. joulukuuta 2015

Joulukuusikätköilyä

Lauantaiaamuna voi hyvällä tuurilla saada omakseen
kauniin joulukuusen ihan ilmaiseksi!
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala
on mukana valtakunnallisessa
joulukuusigeokätköilyssä.


Pohjois-Karjalassa on kaikkiaan 13 joulukuusta
odottamassa löytäjäänsä.
Koordinaatit löytyvät lauantaina 19.12. klo 8.00
osoitteesta www.mhy.fi tai
www.mhy.fi/pohjois-karjala


Paikalle ensimmäisenä ehtinyt saa pitää
kuitunauhalla merkityn,
valmiiksi katkaistun joulukuusen.
Lykkyä matkaan!

Tuo geokätköily on mielenkiintoista
ja ilmeisen koukuttavaa!
Olin yhtenä kesänä ystävän kanssa
reissussa ja hän samalla etsi muutaman geokätkön.
Yksi niitä oli isojen kivenlohkareitten välissä,
("tässä jossain sen pitäisi olla...)
ja lopulta ystävästä näkyi vain jalkapohjat,
kun hän ryömi sinne lohkareitten väliin.
Sieltähän se löytyi!


Mie meinaan äänestyttää perhettä,
että haetaanko meille se perinteinen,
tuvan kattoon asti yltävä joulukuusi;
vai passaisiko tänä vuonna semmoinen pieni,
isoon lasipulloon laitettava kuusi...
Todennäköisesti perinteinen voittaa!?

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Nallet kuusi- mietteissä



Tekeekö pihakuusi kuolemaa?
Kuusen vuosikasvaimia on tippunut maahan
jo ainakin kottikärrillinen.
Mitä se oikein meinaa?
Ei oravat tiputtele niin paljoa.
Kun haravoin oksia kasaan,
niitä tipahteli koko ajan lisää.


 Muisto ja Konsta katselivat
maahan pudonneita pikkuisia kuusia.
Olisi jokaiselle nallelle omat kuuset!


 

tiistai 15. joulukuuta 2015

Joulunpunaista


Ystävän tuoma joulutähti hehkuu
syvän tumman punaisena.
Se antaa lämmintä valoa
ikkunasta pilkahtavan valkoisen,
siis lumen, kanssa.
Lunta on maassa aavistuksen verran.
Se on jo aika paljon...

Mielessä soi Jukka Kuoppamäen sanoittama
"Aavistus";

"... Se on aavistus,
sitä ei voi selittää.
Se on aavistus,
joka mielen hiljentää.
Se on aavistus,
joka johtaa taivaaseen.
Joka Joulu se saapuu uudelleen..."

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Lumi



" - Kerro minulle lumesta, sanoi Muumipeikko
istuutuen isän kauhtuneeseen puutarhatuoliin.
Minä en käsitä sitä.
- En minäkään, sanoi Tuu-tikki.
Sen luulee olevan kylmää,
mutta jos siitä tekee lumitalon,
on talo lämmin.
Sen luulee olevan valkoista,
mutta toisinaan se on punertavaa
ja toisinaan sinistä.
Se voi olla hyvin pehmeätä
ja se voi olla kovaa kuin kivi.
Mikään ei ole varmaa."

(Tove Jansson / Taikatalvi)