tiistai 19. kesäkuuta 2018

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Riihi kesäkuntoon

Riihi on nyt siivottu juhannuskuntoon.
Kuiva ja aurinkoinen päivä oli tuuletella matot ja tekstiilit ulkona.
Sisko kyseli, että hiiretkö siellä oli sotkeneet, kun pitää siivota...
Talvi se sotkee liikkumattomat tilat.
"Ripsumista" (eli kataja- tai koivunoksista tehty vasta varren päähän kiinnitettynä),
mänty-tolua ja pyyhkimistä. Sitä on riihen siivous.

Öljylamppujen koepoltto.
Riihitonttu vietti talven riihessä.
Se voisi kertoa, mikä lintu kävi kakkaamassa tuolin päälle...

Riihen ovi avoinna kesälle!

 Nurmitädyke.
Tänään on Luonnonkukkien päivä.
Kauneutta tarjolla kaikkialla luonnossa.

Sen seitsemän kukkaa...

Valkoinen koiranputkiniitty entisessä "vasikka-aitauksessa". Se taisi lopultakin päihittää ohdakkeen, jota niiteltiin useana kesänä pois levittäytymästä. Ei sentään kaikkien "kukkien" anneta kukkia!


perjantai 15. kesäkuuta 2018

Ulkosaunan omat nallet

 Tämä nallevanhus on Raasu.
Kuljin sen ohitse jossain Antiikkimarkkinoilla vuosia sitten ja katsoin, että kylläpäs on raasu nalle...
Ja kun kuljin ohitse uudelleen, se oikein kutsui ottamaan mukaan... silmättömillä silmillään!

Aika tuntui nyt kypsältä antaa Raasulle silmät ja ilme!
Uudestisyntynyt on hän!

Taavi on kotoisin Lieksasta. Sen löytämisestä on jo kuusi vuotta.
Jos nalle on Lieksasta, sitä ei vain voi vastustaa.
Ajanpatinan täti olikin odottanut minua sitä hakemaan...

Taavi ja Raasu pääsivät istumaan ulkosaunan eteisen hyllylle. Ainakin kesäksi.
Odotan saunojilta kommentteja...
Onko pakko olla joka paikassa nalleja... Mitä nuo täällä tekee...
On pakko.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Nalle lapsenlapselle

Tämä pieni, vaaksan mittainen Manu- nalle on mummilta
3- vuotiaalle lapsenlapselle.

Täytteeksi tuli paljon mummi-rakkautta, kesän lempeitä tuulia ja kukkien tuoksua...

Manu pääsee kulkemaan pienen pojan kanssa yhdessä elämän seikkailumatkaa...
Nallentekijältä lähtee nallen mukaan kaiken hyvän toivotus!


maanantai 11. kesäkuuta 2018

Ulkosauna on nyt korkattu!

Ulkosauna-remontti; nyt se on valmis!
Juhannukseen on vielä reilusti aikaa; olin toivonut saunan valmistuvan siihen mennessä.

 Pintaremontit Otronen teki jälleen loistavaa työtä.
Kiitos, Henna; olet huippu!

 Toukokuun helteet.
Humala-verhot kasvamassa saunankin ikkunaan...

 Panelilauta kerrallaan...
Panelit tulivat Liperin Höyläämöltä.
Saunan panelit oli käsitelty valmiiksi mustalla saunavahalla. Helppoa.

Saunan eteinen, eli pukuhuone.
Seinissä ja katossa Liperin Höyläämön hirsipanelia, jotka vedin ruskealla saunavahalla;
katto vähän tummemmaksi.
Takaseinä jätettiin tiilipinnalle, Henna suihkutti siihen vain suojalakan.
Muurauksessa näkyy isä-Ollin kädenjälki.
Säästääkseen hän teki itse navettarakennuksen sisämuuraukset,
jotka jäivät piiloon rappauksen tai laudoituksen alle ja ammattimuurari muurasi ulkoseinät.
Isä kääntyisi haudassaan, jos näkisi, että tämä tiiliseinä jää näkyville...
Kauneinta ja rosoisinta seinää ikinä!! Kunnioitettavan ikäinenkin; rapiat 50 vuotta!

Kun suksi ei luista mihinkään, niin se joutaa seinälle!
Kunnon rotanloukulla varustettu, mutta hiihtäjä puuttuu...
Koukut ovat Jyväskylästä, Toivolan Pihan Manalanpajan takomat.

Saunahattu peittää valaisimien muuntajan ja pellavasydän navetan puolelle menevät johdot!
Hyllyt vanhasta lattialankusta.
Tasapainoittava suksi paikoillaan...
Nuorimman siskon aikoinaan naapurin pojalta saamansa pullokori on edelleen käytössä,
nyt sekin mustana.
Karjalaa vai Karhua vaiko ihan mansikkalimpparia?

 Vanhassa vara parempi.
Tei peilin tuvan vanhasta ikkunanpokasta.
Mies sai leikata peilin sopivaksi; miulta se ei onnistunut ja se on luettavissa peilin takana...
(Sitä en kyllä suosittele!)

 Saunan ovi entinen; vain mustaksi muuttunut.

 Tervaksia.

 Lauteet ovat liperiläiseltä Erikoispuu Parkkiselta.
Haapaa; vedin ne kertaalleen mustalla.

Uutukaiset Harvian kiuas ja vesipata.
Halusin vanhan kunnon vesipadan entisen, alkuperäisen ja jo ränsyn padan tilalle.
Siinä saa lämmitettyä vaikka matonpesevedet.
Mitään nykyaikaisia kiuas-vesisäiliöitä meikäläiselle...

 Sauna palasi entiseen kokoonsa lauteitten kupeessa olevaa muurin koloa myöten.
Siskot voivat jakaa vuoroja, kuka siinä reunassa saa kulloinkin istua...

 Näkymä lauteilta.
Mustaa, kuin savusaunassa!
Lattia alkuperäinen betoninen, nyt vain maalattuna.

 Kesäverhot kohdillaan!
Talvella humalan virkaa toimittaa kuusenoksat.

Talon vanha, rikkoutunut pyykkilauta pääsi himmentämään lampun kirkkautta.
Hennan oivallus jälleen sumuttaa lasia hivenen mustalla...
Uskon, että kesän ajan tämä sauna lämpiää joka ilta!

lauantai 9. kesäkuuta 2018

Louhi-Nalle Kägi- lehdessä!

 Karjalaisen kesälehti Kägi on ilmestynyt.
Lehti on täynnä monenmoisia tarinoita Pohjois-Karjalasta.
Yrityksiä, ihmisiä, elämää.
Pohjois-Karjalan aitoa kesää.
Kannattaa lähteä Pohjois-Karjalaan, ja vaihtaa farkut verkkarihousuun...

Viime kesänä toimittaja ja kuvaaja kävivät tekemässä juttua Louhi-Nallesta.
Riihessä oli Louhi-Nallen 100 Nallea- näyttely meneillään.
Oli mukava paikka jutella nalleista - ja karhuista!
Kuvaaja on kova erä- ja metsämies, joten juttua riitti nallejen lisäksi metsän kuninkaasta...

Muistoja riihestä...
Nalle-elämää!
Kesää!

torstai 7. kesäkuuta 2018

Miun orvokit ja kesä

Toukokuun kesä oli ja meni.
Luonto antaa, mitä antaa.
Viime kesä oli sateineen surkea kasvustojen ja sadon kannalta, lakkasato oli kyllä huippuhyvä...
Nyt tämä toukokuu oli lämpötilojen laskentahistorian lämpimin!
Hellepäiviä oli melkein puolet kuukauden päivistä.
Ei olisi uskonut, että sen märän kevään jälkeen pellot kuivahtavat kuitenkin kylvökuntoon.
Mutta eipä ehdi luonto mukaan; viljat orastuivat kehnosti kuivuudessa
ja mehiläisetkään eivät ehtineet käyttää kaikkea tarjontaa hyödykseen.

Jää nähtäväksi, mitä kesäkuu antaa tämän viileyden jälkeen.
Villapaita on oikein hyvä ja leivinuuniakin saa lämmittää!

Näillä orvokeilla mennään!!

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Oksa-nalle

 Suomalaisen työn päivänä valmistunut nalle sai nimekseen Oksa.
Nallen polku alkoi pajunkissa-oksistosta...

 Viiru ihmettelee uutta tulokasta...

 Onko tämä minulle!?

 Ups!

 Värittömän maan harmaja nalle sinivuokkometsässä.

 Siilikarva hämää värityksellään;
karvan päässä olevan harmajan alla on tummanruskeaa,  joka tekee karvasta eläväisen.

Maastoudun!
Olen jo ahkeroinut tänään kylliksi, nyt voin jo vetää lonkkaa!


sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Tää meni nyt kyllä ihan karhuiluksi!

Olin eilen Lieksassa.
(Kun kukkaan ei oo kieltännä Liekssaan mänemästä...)

Metsäasioilla virallisesti.
Hirvi oli jo käynyt katsastamassa tulevaa männikköä.
Ja rusikoinut kulkiessaan jo nelimetriseksi varttunutta taimikkoa.
Sille maistuu männyt. Kasvata niitä sitten!
Se yksikin hirvi on liikaa sattuessaan mänty-taimikkoon ruoka-aikaan!

 Mesikämmenen tassunjäljet muokatussa maassa.
Karhulle olisi siis hirvipaistia luvassa; suosittelen...

 Mitä hittoa?
Noin iso käpälä? Konsta kalpeni.

 Lakka kukassa.

 Aina yhtä rauhoittava...

 Karhun terveiset kelon kyljessä.
Eväät tiukassa, kun pitää kolostella kelosta toukkia.

 Tälläviisiin!

Karhulaisen jäljillä.

 Terävät on karhun terveiset.