Pikkureissu

Huhtikuun viimeiset päivät ja yönseutu vietettiin pienellä naissakilla Virroilla ja Alavudella.
Teki oikein hyvää välillä lepuuttaa polvia kepeämmillä askelilla.
Käytiin moikkaamassa yhteistä ystävää ja tutustuttiin Killinkosken vanhaan miljööseen.

 Killinkosken tehdasalue Virroilla. Suunnittelija Josef Stenbäck.
Siellä sijaitsee toiminnassa oleva nauhatehdas, Inka Oy.
Aarteita niin pyykkinarusta hinausköyteen ja kengännauhoihin lähti kassillinen mukaan...
Kesäaikaan alue on vilkas kaikenlaisine toimintoineen; nyt osa tiloista oli vielä suljettu.
Nukke- ja nallenäyttelyhuoneen lattiakin oli pahimmoilleen maalattu, joten sekin jäi näkemättä.

 J.K.Inhan teokset.

 Ja lehmät matkalla Pariisiin...

 Nostalgiaa.

Että tehdasrakennuskin voi olla kaunis!

Yksi ainut työmies pellollaan siellä aakeilla peltoaukeilla.
Naurua piisasi, miten kova urakka hänellä on, kun yksin pitää kaikki painaa...

Yövyimme Alavudella Keskisen kartanossa.
En ollut koskaan käynyt siellä, enkä nytkään sinne himoinnut -
ja tuskin tulen enää käymäänkään...
Minulle riittää oikein hyvin ihan pikkuisen pienemmät ympyrät ilman ulkokultaa!
Kyllä Suomessa riittää näkemistä aina vaan.

Suomalaisen työn päivä

 Ystävän tuomat keltaiset ihanat.

 Kaunokainen, bellis.

Koivujen korvat pilvisenä aamuna.

Hyvää Suomalaisen työn päivää; työn merkeissä kuten aina.
Menen metsään!

Metsä, metsään, metsässä, metsästä...

Työ jatkuu.
Metsikkö vain on vaihtunut.
On se ihan hullun hommaa, mutta minkäs teet.
Kun ei henno jättää valmista polttopuuta metsään, niin tehtävä vain on!

Pitemmän rupeaman jaksaa tehdä putkeen, kun ottaa eväät mukaan...
Maisemakahvit linnunlaululla.
Ja itikoilla!
Nekin perhanat heräsivät appeelle heti lämpimien tultua.
Isoja ja verenhimoisia...
Oli se hyvä aloitella lumien aikaan tätä urakkaa, niin suurimman osan sain tehdyksi
ennen näitä vaivoja.

Tarkenee, liki 20 asteen lämmössä!
Mutta: Nautin!!
Polvet ja selkä käyvät ylikierroksilla, mutta kulkevat vielä mukana...
Nuo lämpimät päivät olivat ja menivät.
Perjantaina pilkoin halkaisuruuvilla halkoja jokusen hetken jo ilman paitaa... aurinko!

Koivut ovat pienen pienillä hiirenkorvilla.
Vihreys lisääntyy päivä päivältä.
Huhtikuu vaihtuu toukokuuhun.
Vauhdilla.

Keltaista!

Paljon pieniä aurinkoja jokaisen jokaiseen päivään!

Sininen sinivuokkometsä

 Sinivuokot jatkavat valloitustaan.
Ne leviävät kohti metsää.
En ole lainkaan pahoillani.
Levittäytykööt ja täyttäkööt!

 On siellä Konstakin maastoutuneena ihailemassa.

Matkalla metsään!

Voimaa kevääseen!

"Voima";
sanoi haluavansa nimekseen tämä vajaa kymmensenttinen nalle,
Voima jo pelkkänä sanana kertoo paljon.
Tämä nalle on voimaa täynnä.
Jaettavaksi sitä tarvitsevalle.

Tämmöinen, sinivuokon kokoinen Voima.
Kyllä näillä pärjätään!

Tämän vuoden Pääsiäinen

Tiu-pieni ja pienet vihreydet

Jos ei raeherneen kasvatus sattunut ihan putkeen, niin mitäpä tuosta.
Vihertää kuitenkin jo.
Ja ulkona myös.
Tässä lämpöaallossa kaikki tapahtuu nopeasti siellä, missä lumet ovat vapauttaneet
tilaa kasvulle ja uudelle voimalle.
Pellot ovat lumen peitossa; vain pieniä pälviä reunamilla.

Pesueeni saan kuitenkin kaikki kotiin!
Oi, sitä viiden pienen mukelon jalkojen tepsuttelua...

Aurinkoa, valoa ja lämpöä!