Nallet kohti Ilomantsia

Tänään alkaa ja jatkuu lauantaihin saakka. Paljon moottorisahan pärinää, pöllejä ja puun tuoksua, ilomantsilaista iloista tunnelmaa ja monenlaista nähtävää ja koettavaa.

Louhi-Nallen nallet löytyvät Kansallistalosta. Tapaamisiin!

Reissunallet reissussa

"Kesyt linnut kaipaavat,

villit lentävät."

(Elmer Diktonius)

Ikaalisten Kylpylässä Villihanhet- taulu ilahduttamassa huoneessa yöpyjää. 

Ikaalisissa satoi, satoi, satoi. Ja välillä pilkahti aurinkokin.

Metsäasioissa pääsin käymään Satakunnassa. Kaunista seutua!

Karhufestivaalit

Ensi viikolla!

Karhufestivaali Ilomantsissa.

Olen Kansallistalolla esittelemässä nalleja ja nallen valmistamista torstaista lauantaihin.

Mukaan lähtee runsaasti kotia etsiviä nalleja, muun muassa uusin nalle Loitsu.

Se on Loitsu

Eräänä sateisena päivänä löysin itseni Nalle-tallista. 

Siellä odotti tämä nalle keskentekoisena valmistumistaan.

Tämä kulunut vuosi on ollut nallenteon suhteen minimaalisen vähäistä...

Elämässä on ollut niin paljon muuta:

Pikkuisia ihmisiä ja luottamustehtäviin liittyviä menoja. Ei ole ollut aikaa!

Ja nallen tekemiseen tarvitsen myös hyvän fiiliksen... nalle ei synny väkisin.

Mutta nyt valmistui tämä ihanuus.

Se sai nimekseen Loitsu. 

Sateen ja auringon värittämä päivä oli sen verran mystinen, että nallelle riitti eväitä matkaan.

Kuparinhohtoinen mohair on paksua ja kiharaista kettukarvaa.

Loitsu on lempeä ja sydämellinen nalle. Sylitettävän kokoinen.

Metsävoimaa nallelle mukaan yhdessä sadepisaroiden ja auringonsäteiden kanssa...

Loitsu on vapaa löytämään oman ihmisensä!

Ilomantsin Karhufestivaali 2026 lähestyy

Ilomantsissa järjestetään tämän vuoden Karhufestivaalit 13.-15.8.

Teemalla Villi ja vapaa!

Se sopii minulle oikein hyvin..

Olen siis lupautunut mukaan. Kansallistalolla on hyvät tilat.

Esittelen nallen tekemisen eri vaiheita alkusuunnittelusta riemuisaan nallen valmistumiseen.
Myynnissä on tietenkin tekemiäni nalleja, nallekortteja ja heijastavia.

Mukava mennä mukaan villiin ja vapaaseen meininkiin.

Tapaamisiin siis Ilomantsissa elokuun puolivälissä!

Puupallo, peltimuki, nalle...

Kuopus-sisko toi nallentekijälle nallen!

Tämä oli liikkeen ikkunassa jo sanonut haluavansa minun nalleksi!

Silmätön, toinen jalkatassu rikki pureskeltu tai imeskelty  - mutta niin hellyttävä vanha nalle! Nimekseen oli saanut Henrik Ensimmäinen.

Päätin, että annan olla tämän nallen näin, korjailematta. Ainakin toistaiseksi.

Lauantai-illan nuotiotulilla tutkittiin vanhoja tavaroita. Isän äidille tekemä lompakko sai jäädä talteen. 

Ei kai tämmöisiä aarteita hävitetä, vaikka paljon edellisten sukupolvien jäämistöä olenkin hävittänyt...

Siskon reissunallet jälleen täällä syntysijoillaan. Aate ja Anka.

Ja ihanat kävyt!

Minun kuopus veisteli ja vuoli meille kaikille omat puupallot! Siinä ehtoon ehtiessä yöhön asti...

Kyllä stressi kaikkoaa, kun puupalloa sivelee ja pyörittelee! Elämä asettuu uomiinsa. 

Kuusta ja mäntyä.

Ja vielä itselleenkin hän vuoli oman pallon.
Hiottuna niin lämpimän pehmeä käteen!
Minun kuusipallo vielä miettii hiomista.

Lappi on kaukana täältä!

Pääsin tyttären kaveriksi ja apukäsiksi mukaan Sevettijärvelle.
Sain osallistua kalotti-saamelaisiin häihin.

Suuntaansa matkaa kertyy rapiat tuhat kilometriä.
Yhden yön pysäyksellä se sujui pikkuisen Mustikan kanssa oikein hyvin.

Pysähdyksiä matkalla kertyi useita, mutta niin vain kilometrit taittuivat.

Reipas pikkumatkalainen tässä Ukonjärven rannalla mummikin sylissä.

Värikkäät häät ja mukavan rento tunnelma. Vieraana vieraassa kulttuurissa.
Kysymyksiin löytyi aina vastaus. Mielenkiintoista.

Ehdimme kiertelemään vähän Sevettijärven rantoja ja polkuja.

Pikkuinen pääsi makoilemaan mättäälle ja tutustumaan varpuihin.

Mikä ihanuus, kun sääskiä ei ollut juuri lainkaan! Lappi voi yllättää.

Tämä kesä on ollutkin aikamoista reissaamista.
Luottamustehtäviin liittyvien matkojen lisäksi olen päässyt reissaamaan milloin kenenkin kanssa -
ja sehän on aina lomaa, kun on kotoa ja tekemisten ääreltä poissa...

Mäntyvoimaa! 

Kuusi ei kasva pohjoisessa. Ne taitavat loppua maisemasta jossain Inarin paikkeilla.
On tyytyminen mäntyyn ja mitä komeuksia siellä kasvaakaan!
Toinen toistaan upeampia mäntyvanhuksia.
Auton ratissa istuessakin silmät poimivat tien varresta jokaisen komeuden!

Paluumatkalla pysähdyimme kahville Sodankylän liepeillä sijaitsevaan Lapin Anna Design kesäkahvilaan. Niin kaunista!  Upeita käsitöitä ja maistuvat kahvitarjoilut.

Kyllä Lapin suuntaan täytyy taas joskus palata.
Minulle riittää se avaruus ja yksinkertainen maiseman kauneus. Sielu lepää!