Siikakosken vanha silta

Siikakosken vanha silta aamuauringossa  maaliskuussa 2014.

Siikakosken vanha silta on rakennettu 1870- 1871.
Se on suojeltu museosilta.
Kauneinta meidän kylällä!

Tyyntä.

Huh-huh!
Ihan tanakasti Konsta loikoo.
Ei pelkoa putoamisesta.

Taipaleenjoki laskee Viinijärvestä Heposelkään.
Siikakoskella joki haarautuu koskeksi ja kanaviksi.

Siikakoski on vanhaa tehdasaluetta.
Siinä on ollut 1800- luvun lopulta sahatoimintaa
sekä "verkatehdas", joka on sisältänyt
kehruu- kutomo- ja värjäämö- osastot.
Siellä valmistettiin villasta ja lumpusta sarkaa,
hevosloimia, shaaleja ja verkaa.
Tehtaassa on ollut noin sata työntekijää.
Aikamoinen työllistäjä siihen aikaan.

Siikakosken tehdas liittyy tiiviisti myös meidän suvun tarinaan;

mummo-Loviisa, äitini äiti, oli tullut Juuasta verkatehtaalle töihin.
Sieltä sitten pappa myllyreissullaan nappasi mummon emännäksi.
Vai kumminko päin tuo lie tapahtunut...
Ruismylly on edelleen paikoillaan.
Alempana ollut vahnämylly paloi 60- luvulla,
samoin sen yhteydessä olleet saha ja höyläämö.

Vesi virtaa.
Ei lopu.

Siikakosken vanha silta on ollut neljä- holvinen
siihen aikaan, kun se on ollut käytössä.
Muinoin.
Jäljellä on kaksi holvia.

On se. Taidonnäyte.

Konsta kuuntelee kosken pauhua.

Aika katoaa, kun vain istuu ja katsoo virran viemää.

Tätä siltaa on lukemattomat kerrat kuvattu
sekä maalattu tauluun.

Paasi.
Muistokivi.

"Rakettu 1870-71.
Antti Rouhiain tiettäny."
Vasemmalla pilkottaa pyykkitupa,
joka kuuluu Komperon kotiseutumuseolle.
Ja takana häämöttää uusi tie ja silta.

Historian havinaa.