torstai 18. syyskuuta 2014

Puolukkahilloa

Sen verran keräsin jo puolukoita,
että sain keitetyksi hilloa!
Ja kun metsässä oli mukana ystävä,
huomasin ilokseni- ja hän kauhukseen,
että hirvikärpäset olivat ainoastaan hänen kimpussaan...
(Eikä se miun ilo ollut vahingoniloa,
totesinpahan vain, että minkä voi,
jos toinen on suositumpi, kuin toinen...)

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!

Rikkaveden ruosteensavyistä rantaa.

Karvahattuja vai mitä laukkuja, rouskuja.
Joka paikka täynnään...
Päätimme, ettemme poimi niitä.
Ei kertakaikkiaan huvittanut...
Kun en syö sieniä, niin en syö sieniä!!

Ystävän mökkisauna ja
uinti viileässä vedessä kutsuvat.

Onnittelukimppu 19- vuotiaalle kummipojalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti