lauantai 2. huhtikuuta 2016

Siskosottiisi


"Kallio kierrättää"- ryhmästä nuorimmaisen bomgaama kortti löytänyt tuolinsa siskon keittiössä!
Piäsiisen aika sujui näissä merkeissä:
Neljä siskoa;
kolme päivää, kolme yötä.


Ei sitä kestäisi Erkkikään, eikä hänen veljensä Viljo.
Paljon puhumista, paljon muistamista.
Ja tottakai, ilman muuta, sehän on selvää;
jokainen puhui yksitellen toisten hiljaa kuunnellessa...
Limittäin, lomittain, päällekkäin, sivuttain.
Sitähän se on.
Jälkipolvetkaan eivät ole päässeet mukaan siihen tahtiin;
yksi aloittaa, toinen jatkaa, kolmas oikaisee,
mutta neljäs on aina oikeassa!
Ainakin omasta mielestään...


Aurinkoa, tuulta ja sulavia lumia.
Yli lentäviä joutsenia.
Pieniä iloja, isoja asioita.


Sen verran sulaa sammalta,
että nalle voi painaa päänsä ja levähtää...


Muisto sai hellää sylitystä,
kun "mie tykkeen eniten tästä nallesta"...


Villasukkarokkia.
Sitä tuli Chisun malliin yötämöisiin.
Yhteislaulua sanasta sanaan.


Tuttavia.
Tekemäni Jahvetti, joka männä keväänä hurmasi siskon.
Ja Hermanni-vanhus, jonka pään kiinnitin kesällä.
Sulassa sovussa, mutta tarkkailun alla!
Mielikuvitus se teki nallejen kanssa kepposia!


Tätä ei tunnistettu.
Vieraileva yksilö kevätsäässä.


4 kommenttia:

  1. "ei sitä kestä Erkki eikä vanhempi veljensä Matti (tai Otto, Ville tai kuka vaan...). Ja nuo nalleraukat joutuivat kestämään sen kaiken. Kiitos kuvakollaasista, vanhempi siskoni P. Ja perästä kuuluu...jottain.

    VastaaPoista
  2. Dooooh, nallet ovat kyllä kovin pitkäpäisiä ja sallivia. Lie heillä ollut vielä enemmän hauskaa, kuin meillä! Kuuluu, kuuluu!

    VastaaPoista
  3. Mukavaa oli taasen! Seuraavaan kertaan ehkä kassillinen vanhoja ja säkillinen uusia kujeita ja turinoita.

    VastaaPoista