lauantai 7. tammikuuta 2017

Äitienpäiväkarhulainen ja joulukarhulainen


Tämmöinen karhu tallusteli luokseni keväällä,
silloin kun valkovuokot kukkivat.
Tyttären piirros.
Aluksi en ymmärtänyt sitä tyttären tekemäksi.
Nauratti, että taulun arvo moninkertaistui, kun se onkin hänen taiteilemansa...

Ja tämän karhukassin sain viime jouluna.
Opiskeluun liittyvä ompelus.
Kassi olalle ja menoksi.
Ihania karhuja, jotka vain kävelevät luokseni.

Talven tuntua näin marraskuun viimeisinä päivinä;
valkoista huttua tulee taivaan täydeltä maisemaan.
Sinne peittyvät lumen alle puimatta jääneet herneohrat,
kynnetyt ja kyntämättä jääneet lohkot.
Keväällä on edessä monenmoisia ylimääräisiä töitä pellolla,
ennenkuin kasvukausi taas voi alkaa.
Mutta olkoot nyt.
Piilossa. Levossa. Talven alla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti