Kova hinku retkeilemään...

 Piti vain päästä katsomaan, joko pitkospuut ovat lumesta vapaat.
Olihan ne, melkein.
Hiljaisuus seuranani.

 Suolla riitti vettä; lampi oli kesäisiä mittojaan huomattavasti suurempi.
Munkin vene oli edelleen ankkuroitunut iäisyysmatkalleen lammen poukamaan...

 Taukopaikka vetten päällä.

 Karhuja ei näkynyt. Eikä joutsenia. Vielä.

 Auringon pisaroita...

Heikompipäistä huiputtaa.
Jos askel olisi hairahtanut pitkospuitten viereen, olisi suossa ollut ainakin haarojaan myöten!
Jäämme odottelemaan kesää ja kuivempaa suota!