lauantai 28. heinäkuuta 2018

Hei heinäkuun helle

 Näkymät riihen kupeella kertovat, että keskikesä alkaa olla vääjäämättä ohitse...
Aina se tuntuu vilahtavan niin nopeasti.
Kyllä, kyllä; vielä on jäljelläkin...

 Kesähelteet eivät päättyneetkään toukokuuhun.
Ilmastonmuutos?
Luonnon oma tahto?
Ei voi kuin ihmetellä.

 Ystävä.

 Lumipyry, Halla ja Ilari.

 Muisto halusi keikkumaan.

Riihen hämyssä siskoksia ja lähisukuläheisiä.
Joko se oli kesän viimeinen britakakku?!
Täydellisen kuunpimennyksen odottelua.
Luonnonihmeitä ihmetellessä.
Ihminen tuntee itsensä kovin pieneksi!
Ja kun lepakot lentelee pään yläpuolella vauhdikkaasti vilahtaen,
sitä tuntee itsensä vieläkin pienemmäksi...
Kesä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti