keskiviikko 20. maaliskuuta 2019

Nalle-jättiläinen; Tiu


Joskus pieni onkin suurta.
Joskus suuren pitää muuttua pieneksi.


Ystäväkälyt tilasivat viime kesänä pikkiriikkiset nallet.
Päättivät vain haluta semmoiset, ihan omat pienet.
Sanoin muistaakseni pahan sanan säestyksellä, että vai niin päätitte haluta...


Pitkässä puussa ovat aina nämä pienet nallet.
Oikein hyvin saan siirrettyä ne tekeleet odottamaan sitä parempaa huomista.
Joskus sitten on vain ryhdyttävä nallesta toimeen...


Kolme pientä nalle-tulokasta oli tulollaan samaan aikaan.
Viime kesänä sain ne jo ommeltua, nyt talven mittaan pikkuhiljaa jatkotöitä.
Ensimmäinen on nyt valmis, harjoituskappale kahden virallisen tilauksen ohessa...


Tästä tuli Tiu.
Pelkkää sydäntä täynnä on hän.


Tiu.
Nimilistaa selatessani nalle sanoi heti haluavansa olla Tiu.
Pieni nalle, pieni suuri nimi...


Kotoinen nallekatras.
Nyt niitä on kuusi, pikkiriikkistä.
Ystäväkälyjen nallet ovat vielä kiinniompelua ja nimeä vaille valmiit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti