sunnuntai 20. syyskuuta 2020

Neuloosi, se on niin ihanaa

Riikka-Piikan itse värjäämiä lankaihanuuksia päätyi perjantaina minunkin reppuun.
Oli mukava päivä Käsityöyhdistys Lipin myymälässä, kun Riikka-Piikka piti siellä pop-up- myyntiä.
Sitä neulomisesta innostuneiden naisten kuhinaa lankojen parissa oli ilo seurata!

Tätä Hip Hei- mohair-silkki-lankaa en voinut vastustaa!
Paleleva kaulani saa siitä lämmittävän huivin ympärilleen.
Päätin neuloa ihan simppelin ja yksinkertaisen huivin. Mie en ole mikään pitsinneuloja ja virkkuukoukkukaan ei pysy sormissani.
Väri ja lämpö ovat tärkeimpiä kriteerejä.

Viiru on samaa mieltä!
Tämä meijän kissavanhus, joka 15 vuotta sitten ilmestyi jostain kyselemään meiltä kortteeria.
Viiru tulee nykyään yhä useammin syliin nukkumaan Hyvä, että ehtii alas istumaan, kun se jo hyppää syliin ja painautuu unille.
Miehän en kissoja silittele, kun taustalla on kissa-allergia. Mutta olen siedättynyt, ja pärjään kissojen kanssa näillä silitys- rajoitteilla.

Meijän Viiru.

2 kommenttia:

  1. Mutta osaat neuloa maailman parhaat sukat. Vielä on neulomasi sukat mulla, vähän parsitut.hyvää syksyn jatkoa, ja ehkä pääsen ensi vuonna tulemaan kotimaahan käymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ulla! Kiitos, mukavaa kuulla, että villasukat palvelevat edelleen! Toivottavasti kotiseutu-matkailu onnistuu taas joskus... Oikein hyvää syksyn jatjoa sinulle sinne Saksanmaalle! Päivikki

      Poista