Melkein viikko meni äänettömänä.
Aika hiljaista pään sisällä,
kun kuuntelee vain ajatustensa kulkua...
Ystävä soitti ja kyseli kummissaan,
että missä sie oikein olet, kun
niin oudolta kuulostat.
"Miulla ei tule ääntä" . . .
Miestuttava naureskeli puhelimessa,
että siun mies on vissiin ollut ihan tyytyväinen...
Yskimisestä tuntuu kyllä räjähtävän
muutakin, kuin vain oma pää.
Nyt ääni alkaa palautua,
mutta lähinnä se kuulostaa variksen raakkumiselta!
Tiukassa on, kevättauti.
Koko talvi menikin ilman flunssan flunssaa.
Nytkö maksetaan talven lasku?
Olen tehnyt hommia, minkä olen jaksanut,
välillä on pakko levätä ja huilia...
Perjantai- iltana piti päästä metsään.
Hengittämään sen tuoksuja ja vihreyttä.
Ihan ilman raivaussahaa,
käveleksimään ja nauttimaan.
Kaikkea pientä ja nousevaa metsä täynnä.
Heräävää, puhkeavaa,
talven alta löytyvää.
Vielä jaksaa vanha kanto
iloita tulevaan kesään!
Joka kevät ne sieltä nousee!
Villiruokaa...
Hirven eväät pihlajan kyljessä,
ihan pihapiirin kupeessa.
Luonto osaa olla täydellinen.
Aurinkoisesta päivästä on nautittava
sateitten välissä täysillä.
Viikon aikana on satanut vajaat 40 milliä:
no, eihän se niin paljon ole...
Silti kaikki liikaa tässä vaiheessa kevättä!
Jos joskus ihmettelet ettei kukaan? kommentoi täällä niin syy on ainakin mun kohdalla se, että kirjoitan ja kirjoitan ja sitten yritän julkaista niin eipä jää jälkeäkään... ärsyttävä ongelma enkä tiedä mistä johtuu....
VastaaPoistaSateesta ja vaahterasta kirjoitin, sateesta tykkää ainakin korvasienet? ja täällä mustikatkin kukkii ihan hulluna, kunhan ei pakkaset veisi niitä... Onko tuo pihlaja nyt entinen pihlaja?
Heip, enpäs osaakaan neuvoa teknisissä ongelmissa! Kysy joltain nerolta... Korvasienten kuvan näppäsin näkyville, kummipoikas illalla poimi, yäk. Mustikatkin kukassa! Pihlaja ei oo entinen vaan ihan nykyinen...
VastaaPoista