sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Vapaapäivä

Pidin huilia yhden päivän.
Tekipä hyvää.
Sitä parasta ja sopivinta lomaa miulle;
kuljeskelin metsissä Lieksassa.
Istuin nuotion äärellä, männyn juurella,
lammen rannalla.
Mielen reppuun eväitä.
Se tuli taas aivan täyteen.
Käki kukkui, linnut lauloi ja tuuli puhui,
minkä kiireeltään ennätti.

 Konsta, vanha Erä-Jorma, selostaa Nikodemukselle
Myllymökin historiaa.

Nokipannukahveja pitkin päivää.

Uusi kesä, uudet kukat.

Pilvillä oli kova kiire.
Ei ollut niitten vapaapäivä!

Silmissä siintää jo suon keltainen kulta...

Jos kaikki onnistuu;
pölytys, hallattomat yöt,
kosteutta ja lämmintä sopivasti -
niin heinäkuussa tänne peilarin kanssa!
Juuri tällä hetkellä näyttää kovin lupaavalta.


Karhuille karpaloita.

Vitamiinit suuhun.
Karpalot olivat vielä ihan napakoita.

Naavaisin kuusivanhus.

Anna metsän hoitaa.

Ketun kolo?
Ei jääty odottamaan, mikä sieltä ilmestyisi.


Kevättulvat hävinneet.
Puron vesi virtasi rauhallisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti