tiistai 14. heinäkuuta 2015

Kellon ympäri Myllymökillä

Pieni lomapäivä Lieksassa hengittelemässä metsää
siskon, poikansa ja meijän nuorten kanssa.
Siis yksi täysi autollinen.
Joskus päivänkin hengähdys riittää.
Ja yleensä riittääkin.
Nuotiolla istumista, monet nokipannukahvit,
Viipukan lanttukukkoa ja ehtoolla ahvenia.
Kävelyjä metsässä; se on sitä parasta antia.
Saunan löylyissäkin yösydännä.
Purovedessä kastautuminen jäi nyt tällä kertaa.

 Konsta ja Knuuti nautiskelevat.

Silta yli lempeän puron...

Siskon uunituore Fiskars tuli testattua.
Aikamoiset naurut saimme,
kun tämä välkky kirjoitti nimeään kirveen varteen
tuumaten siinä, että mikähän vuosi nyt on.
Poika sanoi, että viisitoista.
Sisko laittaa sitten vuosiluvuksi 1915!
. . .

Piti sahata uusi pilkkeiden hakkuupölkky,
siis "pölökky".

 Työn touhussa.

Vanamon tuoksu pysäytti metsäpolulla.
Huumaavaa.
Tuoksu löysi minut,
ennenkuin edes huomasin kukkia!

Vaaleanpunainen matto!
Vanamo- voimaa...
En väsy ihailemasta tätä, kauneinta metsässä!


Kukkurukuu...

Ei kovin suuria savottoja,
polttopuitten sahaamista ja kärräämistä.
Miljoona isoa paarmaa, sopivasti itikoita
ja liikaa mäkäräisiä...
Pienet kesän kiusat.

Valmista!


 Nuoriso kalasteli, lampi oli suotuisa mato-ongille.

 Kyrmyniskoja.

 Ja ne maistuivat!

2 kommenttia:

  1. HAHHAHHAA...Nauru pidentää ikää! Mutta tämä välkkypä oppi tällä reissulla nylkemään ahvenen, kiitos P.!!!! (oppia ikä kaikki...)

    VastaaPoista
  2. Oppia ikä kaikki ja kun nauru pidentää, opitaan vielä paljon...

    VastaaPoista