Savinalle ja vähän muutakin

Kahdeksan kiloa savea. Tästä se lähtee.

Meijän kolmen naisen PPP-kerho
kokoontui juhannusviikolla keraamikon savipajalle
kokeilemaan saven muotoilemista.
(Ryhmämme aloitti talvella nallen teolla,
sitten tutustuimme kukka- asetelmien tekemiseen
ja nyt viimeisenä oli käsillä savi.)
Savityön tekeminen on erittäin
mielenkiintoista ja koukuttavaa!
Vain mielikuvitus on rajana - jos sekään!
En ole savea taputellut, kuin penskana,
kun piti kokeilla savikakkujen tekemistä...

Mie tein kulhon ihan savilevyistä, toinen halusi pötkyläkierukoista.
Tulevan kipon muottina toimii tässä lasikulho, jonka sisälle savi muotoiltiin.

Savikurssille mennessäni en tiennyt paljoakaan
keramiikkakipon tekemisen saloista.
Haaveena miulla oli, että jos saisin yhden kulhon,
jota voisi pitää vaikkapa salaattiastiana.
Siis hyödyke, ei turhake...
Se oli se päätyö.
Ja kulhohan sieltä syntyi,
kun aikansa ihmetteli!

Tässä se on jo kipattu kuivahtamaan.
Tekeleet saivat kuivua pari viikkoa,
jonka jälkeen ne raakapoltettiin,
oliko se nyt 1100 asteessa.

Välillä ihmettelimme luonnonnäytelmää,
kun taivaalta ryski rakeita.

Ja pientä koiranpentuakin saimme ihmetellä.

Enkä pelännyt sitä ollenkaan!

Kipot ja tekeleet on nyt tässä vaiheessa
jo paistettu eli raakapoltettu ja edessä on lasittaminen.
Pientä tavaraa jämäpaloista...
Ne olivatkin työläitä lasittaa!
Eipä turhaan keraamikko naureskellut
salaperäisesti, että odottakaahan, kun sitten lasitamme...
Aika monta työvaihetta on pienimmänkin
savityön tekemisessä.

Lasite on jo pinnassa.
Tässä meidän kaikkien tekeleitä.

Lasitetut tuotteet ladotaan uuniin odottamaan polttoa.

Kuuset, sydämet ja nallen osat!

Aikaa kului...

Ilman aikaa ei synny savityötkään!

Miun ensimmäinen savinalle!
Edestä...

...sivulta...

... ja päältä.
Kyllä oli kädet kummissaan,
kun yrittivät muotoilla savesta nallen kappaleita!
Ensiksi päästä tuli aivan possun näköinen...
Mutta kyllä sille lopulta löytyi nallen muodot!

Taidan kuitenkin pitäytyä näissä omissa,
ommelluissa nalleissa!
Tosi mukavaa oli kokeilla savinallea,
minkäs se nalleihminen luonnolleen mahtaa...

Salaattikulho ja pientä sälää.
Ja ne kestävät myös uunissa ja pesukoneessa.

Voipi käydä niin, että syksyllä riennän innolla
kansalaisopiston savikurssille!