Joulun taikaa...

Joku sen sai aikaan.

Leikkimisen halun.

Oliko se Joulu?

Viikko sitten lauantaina päätin, että nyt laitan riiheen joulua...

Otin pellon reunasta kuusia, jotka eivät olisi voineet siinä kuitenkaan jatkaa kasvuaan.

Riihi-nalle Antti oli ylen onnellinen saadessaan seuraa kesken hiljaisen ja pimeän talven...

(Tämä Antti-nalle saa olla aina riihellä, kun siinä on niin paha haju!)

Kannoin Nalle-tallista kaksi sylillistä vanhoja, isoja nalleja riihelle.

Sisko kysyi, että ihanko itse nallet sinne halusivat...

Vastasin, että väkisin vein!

Kalle ja Einari tässä tuoksuttelevat kuusen juurella.

Kuusenjalkoina toimivat kärrynpyörät, myllynkivi sekä isot pullot. 

Viljo-nalle odottaa kelkassaan lunta, että pääsisi välillä mäen laskuun.
Lunta vain ei kuulu, ei näy.

Vettä satelee...

Kyllä Konstakin on päässyt vierailemaan riihellä -, ja kyllä;
olen muistanut ottaa sen pois lähtiessä mukaani!

Ja olen muistanut sammuttaa kynttilät!!

Monta ihanaa tuokiota on riihessä jo vietetty.

Ja vietetään vielä Joulun aikaan.

Ihanaa Joulun viime-odotuksia teille kaikille!