keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

SISKOVOIMAA

Takana on kaksi päivää ja kaksi yötä
siskoseuraa Punkaharjulla.
Neljä siskosta pitkästä aikaa yhdessä.
Vietettiin lokoisat ja mukavat
aamut, päivät, illat, yöt.
Ei ollut ihan hiljaista.

Jalat maassa...
Kyllähän meillä oli hauskaa, kun aloitettiin
ensimmäisen päivän istunto.
Auringonpaisteessa, kevättuulessa.
Vaikka kuinka etsittiin se suojaisin seinämä,
niin ei se kevätkeli ole ihan lämmin.
Vuoroin käytiin lisäämässä vaatetta niskaan.
Olimme nimittäin melekosen tyylikkäitä!!!

... päät pilvissä.


 Heijastava sisko-ripustus.

 Kysyin etukäteen siskoilta, mikä on kenenkin lempiväri.

 Ompelin meille kaikille omat.

Kokonaan mustaakin olisi voinut olla,
mutta löytyihän sieltä värejäkin...
Mikä väri kuuluu kenelle?

Iltapäivän aurinkoa ja liljementtiä...

Pois kaikki huolet.
Puhumalla.
Tai ainakin vähemmäksi.
Siskot ovat tunteneet sinut aina.
Tietävät sinun kaikki kotkotukset ja retket,
elämän käänteet.
Yhteinen elämä.
Muisteltiin lapsuutta, nuoruutta,
aikuisuuttakin.
Pohdittiin, mitäpä lie edessä.
Tätäkö me vanhainkodissa muistellaan...
- jos muistetaan!

Seurattiin, kun tintit humaltuivat
vaahteran mahlasta.
Tikat olivat hakanneet vaahteran kylkeä
ja mahla oli jäätynyt puikoiksi.
Mahlapuikon päästä tippui tip, tip.
Tiaiset joivat siitä suoraan!

Millin esitykset.
Kynnet teräväksi.

Iltanuotiolla.
Romuluinen lautakasa vajui illan mittaan.
Saha ei tylsynyt, ei...
Siitä naulojen välistä justiinsa juu.

Miun desing- jakkara.
Kaksi vanhaa kulmaa tukemassa toisiaan.
Hyvin oli tanakka istuskella!
Laatutyötä, liitokset ja saranat.

Kesäisiä askareita.
Kuivahtaneita muistoja.

Pyörimisliikettä...

Saanko mie Konstan kainaloon?
Ja sitten ulos.
Kummitytön kaksivuotias sydäntenmurskaaja.

Kiikuti, kaakuti...isoukin tekemässä keinussa.

Sisällä leikittiin pitkä tovi majaleikkiä.
Sängynpeitto tuolien varaan majaksi.
Peitto alle ja päälle ja tyyny.
"Mie meen nukkummaan. Hyvää yötä!
Laula se laulu."
"Aa tuuti lullaa, annappas pissan tulla...
eikun annappas unen tulla..."
"Huuaamenta! Mie heräsin!
Uusi aarre majaan, nooin.
Ja sitten nukkummaan! Hyvää yötä!"

Tämä toistui noin yhdeksän kertaa...

 Tämmöinen kaveri.

Poseeraus.
Miisa hienona Konstan kanssa.

Aarteita halkoliiterin seinustalla.

 Sänky odottaa uutta kesää.

Miisalle maistui nokoset miun villapaidan päällä!

Näillä eväillä taas jaksetaan.
Seuraavaan tapaamiseen.

4 kommenttia:

  1. no voe tokkiisa,ihanko noin kauniita kuvia meijän päivistä sai.Ja ihan oltiin kunnolla:) Kiitos seurasta,sisko.Täällä nuorin ja vanhin jatkaa vielä elämän puintia.

    VastaaPoista
  2. Kiitos itsellesi! Ja meille kaikille... Kameran takana on niin helppo olla! Pitäkäähän työ puimakone kunnossa!

    VastaaPoista
  3. Kiitos kuvasessiostakin!!! Ilmakin kun suosi rohkeita!!!

    VastaaPoista
  4. Kiitos isselleis, siskonen! Oliko miun kamera ainut? Oiskii ollu kiva katella, jos kaikilla ois ollu omat kamerat, että millasia kuvia kukin näpsii... Vertailtu kuvia sitten samoin, kuin lapsuusmuistoja: kaikilla erilaiset!!!!

    VastaaPoista