Välähdyksiä YO- juhlista

Kesä oli tullut Pudasjärvellekin.
Kahden viikon takainen alaston maisema
oli täynnä vihreyttä.
Ystäväni tyttären ylioppilasjuhlat olivat
iloiset ja onnistuneet.
Nuoren neidon erotti joukosta valkoinen lakki.
Ja melko nopeasti uudet, ihanat piikkarit
vaihtuivat Reinoiksi!!!

 Ruusuja...

... ruusuja,

... ja se lakki.
Juhlija kehui olevansa neljän ällän ylioppilas:
"Laanilan Lukio Lukematta Läpi"!

Onnitteluja...

 ... vanhaa Riihimäen lasia,

... sekä uutta ja tehokasta.

Uniikkia.
Aamu-Usvan Savipajan valmistama tilausmuki.
Kyljessä teksti:
"Enemmän kuin puolen litran limsapullo".
Ei pääse ylioppilaalta unohtumaan
riisin keittoon tarvittava vesimäärä...

Mie sain kauneimmat kukat!
Saunanlämmittäjät toivat emännälle
piristävän kimpun pienenpieniä orvokkeja.

Kahvipöydän kynttilät.

Voileipäkakku oli HYVÄÄ!
Ylioppilaan isä oli yllättynyt voileipäkakun
ilmaantumisesta suolaisten pöytään.
Että millä ajalla se onkaan loihdittu?
Ja kuka sen on tehnyt??
No tietysti sillä aikaa, kun viereisestä huoneesta
kuului tasainen ja äänekäs kuorsaus!
Näinhän se menee!

 Ja poro-rieskarullat.

 Kummitytön neliöt.

 Vain varjot jäljelle jää.

 Hehkua.

Kotimatkalla pyssäypaikan joutsenet.

Ne eivät halunneet seurustella
Konstan ja Nikodemuksen kanssa!

Paltamon liepeillä.
Perinteinen pysähtyminen eräällä maitolaiturilla.

Kotimatkan ajelin yksikseni, tai siis nalleseurassa.
Kuopus jäi lomailemaan ystävänsä luokse.
Niin alkaa kesäloma.

 Suopursujen tuoksua.

 Nalletkin tykkäävät taukopaikasta.

Kesäkuun tyyni suolampi.
Konsta sai kaveriksi Vernerin.

Tuoksua autoonkin.

Tämän kevään ylioppilasjuhlat on nyt juhlittu.
Palataanpa arkeen ja odottaviin töihin.
Kaura on runsaasta sateesta huolimatta
ruvennut itämään ja jo hiukan vihertää.
Kasvimaat, perunan kylvö jne.
Laiska ei töitään luettele, vaan ottaa ja tekee...